Ylhäisten heimo – Kokoomus

Organisaation perustamiseen on aina jokin syy.

Kansallinen Kokoomus perustettiin 9.12.1918 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. ”Perustamiskokoukseen tulleet suomalaiset halusivat tehdä nuoresta isänmaasta maan, jossa jokainen voi elää täyttä ja ihmisarvoista elämää. Kokoomus oli jo tuolloin moniarvoinen puolue, jossa oli erilaisia ajattelijoita kaikista yhteiskunnan luokista. Kokoomus pyrkii löytämään suomalaisia yhdistäviä asioita erottavien sijaan.” (http://www.kokoomus100.fi/project-view/1910/, luettu 5.12.2018). Kuvaus on kaunisteltu. Kokoomuksen perustamisen konkreettinen syy oli ihan muu. Tuo opetusministeri Sanna Grahn-Laasosen johtaman Kokoomuksen 100-vuotisjuhlan juhlavaltuuskunnan teksti peittää historiallisen todellisuuden.

Osa vuoden 1918 sodan voittajista halusivat luovuttaa päätösvallan suomalaisten elämästä Saksasta valitulle monarkille. Siksi kokoonnuttiin Vanhalle ylioppilastalolle 9.12.1918 ja Kansallinen Kokoomus syntyi. Edellisenä päivänä 8.12.1918 olivat ne sisällisodan voittajat, jotka halusivat pitää päätösvallan kansan omissa käsissä, perustaneet Kansallisen edistyspuolueen. Valtiomuototaistelu siis muokkasi porvarillisen puoluekentän. Maalaisliitto oli tasavaltainen.

Kevättalvella 1918 Suomessa käydyn verisen ja raa’an sisällisodan voittajat olivat valinneet heti sodan jälkeen korkeimman vallan haltijaksi eli valtionhoitajaksi P.E, Svinhufvudin 27.5.1918. Kaksi päivää ennen Kokoomuksen perustamiskokousta eli 7.12.1918 annettiin ”Korkeimman vallan haltijan päätös valtiorikoksiin syyllistyneiden henkilöiden armahtamisesta”. (Asetuskokoelma N:o 165/1918). Päätöksellään Svinhufvud lievensi mm. joidenkin kuolemanrangaistuksen elinkautiseksi kuritushuonerangaistukseksi, mutta päätöksessä oli myös kohta 5:

”Henkilöt, jotka maan laillista järjestystä vastaan nostetun kapinan kukistamisen tarkoituksessa tahi estääkseen kapinan levenemistä taikka palauttaakseen järjestystä ovat teoissaan menneet yli sen, mitä mainittujen tarkoitusten saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen, jätättäkööt niistä syytteeseen panematta ja rankaisematta.”

Svinhufvudin päätöksen ansiosta ei yksikään murhiin ja terroritekoihin syyllistynyt valkoinen Suomessa joutunut kantamaan oikeudellista vastuuta teoistaan. Ylhäisö oli lain yläpuolella. Siis. Kun Kokoomus kokoontui perustamiskokoukseensa niin kansa oli jyrkästi kahtia, valkoisilla täydellinen valta ilman mitään pidäkkeitä ja punaiset rikollisia kapinoitsijoita. Kokoomuksen perusti 9.12.1918 ylhäisö, joka piti sisällisodan hävinneitä sivistymättömänä rosvojoukkona ja uskoi ylhäältä tulevan vallan voimaan. Kansan piti saada jotain jota kunnioittaa – ylhäisön kuninkaan, mahdollisimman kauaksi kansasta. Tämä oli Kokoomuksen perustamisen syy.

Vaikka Sanna Grahn-Laasosen juhlatoimikunta  unohtaa Kokoomuksen perustamisen syyn, niin heikossa muistissa se sentään Kokoomuksessa on. Petteri Orpo totesi Brysselissa Kokoomus 100-gaalassa 2.12.2018: ”Kokoomus on totta kai kehittynyt ja edistynyt ajattelussaan matkan varrella. Sata vuotta sitten emme saaneet kuningas Väinö ensimmäistä, ja ehkä hyvä niin. 2010-luvulla saimme kuitenkin Sauli Väinämön.”

Kokoomus halusi Suomeen kuninkaan ja vielä Saksasta 9.12.1918. Syitä lienee kaksi: sisällissodan julmuudet ja usko että Saksa voittaa maailmansodan. Minun isoisänikin Väinö Ilmari Suvanto halusi. Luulen että hänen syynsä oli ensimmäinen, raaka sisällissota osoitti etteivät suomalaiset kyenneet elämään ihmisiksi ellei ole jotain ylempää tahoa, jota kunnioittaa. Kuningas olisi ollut yhteiskuntarauhan takuumies, ajateltiin. En tiedä osallistuiko isoisäni vanhan ylioppilastalon perustamiskokoukseen, mutta yhteiskuntarauhaa hän varmasti halusi. Kokoomus halusi kuninkaan Saksasta P.E.Svinhufvudin johdolla kun eivät osanneet nähdä maailmansodan kulkua oikein. Kuitenkin Saksa romahti heti Kokoomuksen perustamisen jälkeen ja niin koko uudelta organisaatiolta murtui viikossa olemassaolonsa peruste.

Mutta organisaatio jäi jäljelle ja se joutui uudessa maailmanpolitisessa tilanteessa etsimään uutta suuntaa. Pian se löytyi. Svinhufvud poistui näyttömältä ja tilalle tuli sisällissodan sankari Mannerheim valtionhoitajaksi. Hän halusi tsaarin upseerina hyökätä Pietariin, mutta ei saanut kokoomusministereitä mukaansa.Vaikka Mannerheim oli kokoomuslaisille suuri sankari, niin Kansalliselle Kokoomukselle kansallismielisyys oli tuolloin tärkeämpää kuin uskollisuus Mannerheimille. Mannerheim ei siis ollut täydellinen diktaattori ja joutui vielä vastentahtoisesti allekirjoittamaan tasavaltaisen perustuslainkin. Monarkian perustamiseksi perustettu organisaatio muuttui olosuhteiden mukaan.

”Pois kommunismin saaste Suomesta” lukee julisteessa Kokoomuksen 100-vuotisjuhlan historiikin 1920-luvun kohdalla. Tätä ohjelmaa ryhtyi toteuttamaan väkivaltaisesti IKL, Isänmaallinen kansanliike 1930-luvulla. Tähän isoisäni ei mennyt mukaan vaan huolehti osaltaan että Kokoomus pysyi maltillisella linjalla. Samoin Mannerheim vaikka hän sympatisoikin IKL:ä. Talvisodan sytyttyä 30.11.1939 ylipäällikkö Mannerheim antoi heti seuraavana päivänä päiväkäskyn kiteyttäen myös Kokoomuksen tavoitteet:

“Tämä sota ei ole mitään muuta kuin Vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös. Me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta”.

Pikkupoikana meillä kotona 1950-luvulla kävi partiolaisten joulupukkina nuorukainen Harri Holkeri. Hän on viimeinen Kokoomuksen puheenjohtaja (1971-1979), jolle isämaallisten ihmisten mielenmaisemaa vuosikausia hallinnut ideologia eli koti, uskonto ja isänmaa oli totisinta totta. Eräs vasemmistoälykkö pilkkasi häntä Toijalan Mannerheimiksi. Pääministerinä (1987-1991) Holkeri joutui kokemaan maailmanpolitiikan murroksen. Neuvostoliitto romahti ja Holkerin hallitus vapautti rahamarkkinat markkinoille tuskin ymmärtämättä mitä kaikkea rahan vapaudesta seuraisi.

1990-luvulla Kokoomus vei innokkaasti Suomen EU:hun ja euroalueeseen. Poliittinen puoluettomuus unohdettiin ja heittäydyttiin globalisaation virtaan. Nyt Holkerin koti, uskonto ja isänmaa ovat vain muisto vain. Kodin on vallannut monikulttuurisuus. Yhdestä uskonnosta on tullut uskontojen kirjo ja pitkälti sekularisoituneessa Suomessa uskonto on usein vain ulkoinen tapa. Isänmaaksi on muuttunut EU ja globalisaatio.

Yksi asia kuitenkin yhdistää Kokoomuksen perustajia ja nykyjohtoa: halu antaa valta muille suomalaisten elämästä päättäminen. Orpo on todennut: ”Haluamme vahvemman ja yhtenäisemmän EU:n”. Orpo on siis Ranskan presidentti Macronin linjalla, jonka tavoitteena on suvereeni Eurooppa ja kansallisvaltioiden hävittäminen. Kokoomuksen johdolla menetämme kansallisesti päätösvallan omaan elämäämme ja saamme kaukaisen Euroopan ylhäisön johtaman EU:n, jossa pienellä Suomella ei ole kuin maksajan ja sopeutujan osa.

Olen surullinen kun tiedän mikä ristiriita on Kokoomuksen perinteisen kannattajakunnan ja johdon poliitiikan välillä. Johto varmaan tietää tämän ristiriidan, mutta  sopeutuu  kansallisvaltion loppuun. Rehellisyys hoi, kokoomus.

Rehellisyys puuttuu muiltakin pääpuolueiltamme, kun ne Kokoomuksen vanavedessä ovat luopumassa kansallisvaltiosta. ”Nykyisin kaikki puolueet ovat vähän kuin yhtä mössöä”, sanoi Pertti Salolainen Hesarin haastattelussa samana päivänä kun Kokoomus täytti 100 vuotta eli 8.12.2018 ja lisäsi: ”ihmiskunta on matkalla kohti helvettiä, ja meidän sukupolvemme matkustaa vielä ykkösluokassa.”

Tapasin pari vaalikautta sitten Hämeenlinnan kadulla nuoren naisen, joka on nyt johtamassa tätä matkaamme. Hän jakoi eduskuntavaalimainosta. Kysyin, ettet kai vain kannata Nato-jäsenyyttä. Sanoi kannattavansa. Ilmoitin ettei hän saa ääntäni. Ajattelin surullisena ettei tuokaan tyttöraukka ymmärrä geopolitiikasta yhtään mitään. Tuntemukseni oli omani. Se ei tietenkään kerro yhtään mitään siitä perusteellisuudesta, jolla nuori fiksu nainen oli kantansa muodostanut.  Nuori nainen oli Sanna Grahn-Laasonen, nyt Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin haltija ja opetusministeri.

Perustamisajoistaan Kokoomus on muuttunut paljon. Nyt Kokoomuksen johdolla ”Suomi on ilmoittanut hyppäävänsä ”osana länttä” vaikka pää edellä kaivoon.”(professori Markku Kuisman ilmaisu Seuralehdessä 24.4.2018). Hyvästi Paasikiven viisaudet sekä koti, uskonto ja isänmaa. Menneisyydestä viis. Suomen Valkoisen Ruusun komentajaa komentavat modernin globaalin kapitalismin arvot. Niiden sisäistämiseen Sanna Grahn-Laasonen on opetushallintoa ohjannut. Hän  tuskin tuntee kasvatustieteen professori Veli-Matti Värrin kirjaa Kasvatus ekokriisin aikakaudella . Hänen hallintonsa muokkaa lapsista Värrin kirjan kuvaamia psykokapitalisia halusubjekteja.

Jos nyt tapaisin Grahn-Laasosen jakamassa vaalimainoksia, niin kysyisin, miten hän kokee globaalin talousjärjestelmän, ekokriisin ja kasvatuksen yhteyden ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *